Peruskoulutus

Peruskoulutuksena katsastajalta edellytetään tekniikan ammattikorkeakoulututkintoa(amk), teknillisen oppilaitoksen tai vastaavan insinööri- tai teknikkotason tutkintoa taikka katsastustoimintaan soveltuvaa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussalaissa (631/1998) tarkoitettua erikoisammattitutkintoa tai ammattitutkintoa(mahdollisuus vain määräaikaiskatsastajan pätevyyden saamiseen). Peruskoulutusvaatimuksesta on säädetty amk-opiskelijoille määräaikainen poikkeus.

Insinööri tai teknikko

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella on oltava vähintään 30 opintopistettä hyväksytysti suoritettuja ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan opintoja tai vastaava määrä muita soveltuvia konetekniikan opintoja. Soveltuvina konetekniikan opintoina pidetään lähinnä perinteisiä koneenrakennuksen opintoja kuten esim. mekaniikkaa, lujuusoppia sekä koneensuunnittelua.

Teknillisen oppilaitoksen tai vastaavan insinööri- tai teknikkotason tutkinnon suorittaneen on oltava valmistunut autotekniikan opintolinjalta. Peruskoulutuksena voidaan hyväksyä myös muu vastaava soveltuva teknikkotason tutkinto. Soveltuvina tutkintoina pidetään lähinnä niitä kuljetus-, logistiikka- tai koneteniikan tutkintoja, jotka ovat sisältäneet vähintään 20 opintoviikkoa (30 opintopistettä) perinteisiä koneenrakennuksen opintoja kuten esim. mekaniikkaa, lujuusoppia sekä koneensuunnittelua.

Amk-opiskelija

Amk-opiskelijoille on säädetty katsastajien peruskoulutusvaatimuksista määräaikainen poikkeus. Amk-opiskelija joka on suorittanut hyväksytysti 30 opintopistettä ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan opintoja tai vastaavan määrän muita soveltuvia konetekniikan opintoja, voi osallistua katsastajakoulutukseen ja saada katsastusoikeuden jo ennen insinööritutkinnon suorittamista. Soveltuvina konetekniikan opintoina pidetään lähinnä perinteisiä koneenrakennuksen opintoja kuten esim. mekaniikkaa, lujuusoppia sekä koneensuunnittelua. Oikeus suorittaa katsastuksia ilman amk-tutkinnon suorittamista on voimassa 2 vuoden määräajan katsastusoikeuden saamisesta.

Erikoisammattitutkinto

Erikoisammattitutkinnon suorittaneen on oltava läpäissyt ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu:

• automekaanikon erikoisammattitutkinto (tai muu vastaava, aiemmin eri nimikkeellä ollut ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto)

• autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto (tai muu vastaava, aiemmin eri nimikkeellä ollut ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto)

• autokorimestarin erikoisammattitutkinto  (tai muu vastaava, aiemmin eri nimikkeellä ollut ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto)

• ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto (korjaamopalvelun osaamisala)

• ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto (ajoneuvoalan esimiestyön osaamisala, korjaamon työnjohtaja) tai

• ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto (vauriokorjauksen erikoisala, autokorimestari). 

Tutkinnon suorittaminen on oltava aloitettu aikaisintaan vuonna 1999.

Yleensä erikoisammattitutkinto suoritetaan noin 5 vuoden aikana työn ohessa ammattiopistossa suoritetun mekaanikkotutkinnon jälkeen. Asentajan perustutkinnon suorittaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Lisätietoja erikoisammattitutkinnon suorittamisesa ja suorittamispaikoista on saatavilla opetushallituksen verkkosivuilla.

Ammattitutkinto

Ammattitutkinnon suorittaneen on oltava läpäissyt ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu:

• henkilöautomekaanikon ammattitutkinto (tai muu vastaava, aiemmin eri nimikkeellä ollut ajoneuvoalan ammattitutkinto)

• raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto (tai muu vastaava, aiemmin eri nimikkeellä ollut ajoneuvoalan ammattitutkinto)

• autokorimekaanikon ammattitutkinto (tai muu vastaava, aiemmin eri nimikkeellä ollut ajoneuvoalan ammattitutkinto)

• ajoneuvoalan ammattitutkinto (korjaamopalvelun osaamisala) tai 

• ajoneuvoalan ammattitutkinto (vauriokorjauksen osaamisala, korikorjaaja).  Tutkinnon suorittaminen on oltava aloitettu aikaisintaan vuonna 1999.

Ammattitutkinnon suorittaneen on mahdollisuus saada oikeudet vain määräaikaiskatsastusten sekä raskaiden ajoneuvojen laajojen jarrutarkastusten suorittamiseen.

Yleensä ammattitutkinto suoritetaan noin 3 vuoden aikana työn ohessa ammattiopistossa suoritetun mekaanikkotutkinnon jälkeen. Asentajan perustutkinnon suorittaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Lisätietoja ammattitutkinnon suorittamisesta ja suorittamispaikoista on saatavilla opetushallituksen verkkosivuilla.

Asentajan perustutkinto

Ammattiopistossa suoritettu asentajan perustutkinto (3 vuotta) ei ole riittävä koulutus katsastustehtäviin.

Työkokemus ja osaaminen

Työkokemuksena katsastajalta edellytetään 6 kuukautta ajoneuvoalan korjaamokokemusta taikka vastaavaa kokemusta tai osaamista. Soveltuvana työkokemuksena pidetään erityisesti ajoneuvoasentajan tehtäviä mutta myös muita korjaamotehtäviä, joissa tosiasiallisesti työskennellään ajoneuvojen korjausten tai huoltojen parissa.

Vastaavana kokemuksena tai osaamisena pidetään mm. työskentelyä ajoneuvojen parissa autovahinkotarkastajana tai autotestiasemalla sekä kokoonpano- ja suunnittelutehtävissä ajoneuvovalmistuksessa. Lisäksi mm. ajoneuvojen tekniikkaan liittyvien aineiden opetusta ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa tai kurssikeskuksessa voidaan pitää soveltuvana työkokemuksena. Ammattiopistossa suoritetun kolmivuotisen ajoneuvopuolen linjan tutkinnon (esim. maalari-, peltiseppä-, autosähkö- tai dieselasentajalinja, ei kuitenkaan kuljetuslinja) ei katsota vastaavan vaadittua korjaamokokemusta tai osaamista.

Luotettavuus

Luotettavuus on yksi tärkeistä katsastajalta edellytettävistä vaatimuksista. Katsastaja ei saa olla tuomittu rangaistukseen esim. vakavasta rikoksesta tai toistuvista liikennerikoksista.

Katsastaja ei saa olla tuomittu 10 viimeisen vuoden aikana vähintään 2 vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen. Katsastaja ei saa olla tuomittu 5 viimeisen vuoden aikana sakko- tai vankeusrangaistukseen esim. vakavasta ajoneuvojen katsastusta, rekisteröintiä tai verotusta koskevien säännösten rikkomisesta taikka yli 6 kuukauden, mutta alle 2 vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen esim. petoksesta, rekisterimerkintä- tai huumausainerikoksesta.

Katsastaja ei saa olla tuomittu 3 viimeisen vuoden aikana enintään 6 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen mm. edellä mainituista rikoksista eikä liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta koskevien säännösten rikkomisesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tai liikennejuopumuksesta. Katsastaja ei saa olla tuomittu 3 viimeisen vuoden aikana myöskään toistuvasti sakkorangaistuksiin muista liikennerikoksista kuin liikennerikkomuksista, esim. liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta. Toistuvalla sakkorangaistuksella tarkoitetaan vähintään kahta rangaistusta rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta tai törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Muiden liikennerikosten (esim. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, vesiliikennejuopumus, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla) osalta toistuvalla sakkorangaistuksella tarkoitetaan vähintään neljää sakkorangaistusta.

Ajokortti

Kevyiden ajoneuvojen katsastajalta edellytetään vähintään B-luokan ajokorttia ja raskaiden ajoneuvojen katsastajalta C-luokan ajokorttia.

Jatkokoulutus

Jatkokoulutuksena katsastajalta edellytetään katsastusalaan ja katsastuksiin perehdyttävän koulutuksen suorittamista katsastustehtäviä vastaavasti. Jatkokoulutus koostuu erillisestä koulutuksesta kevyiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastustehtäviin ja raskaiden ajoneuvon määräaikaiskatsastustehtäviin, erillisestä koulutuksesta kevyiden ajoneuvojen erikoiskatsastustehtäviin sekä koulutuksesta raskaiden ajoneuvojen jarrujen laajan tarkastuksiin ja vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvojen katsastuksiin ja hyväksyntöihin. Lisäksi katsastajilta edellytetään määräajoin suoritettavaa täydennyskoulutusta.

Jos katsastajan peruskoulutuksena on ammattitutkinto, voi katsastaja saada oikeudet vain kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksiin sekä raskaiden ajoneuvojen jarrujen laajaan tarkastukseen.